Miten eteisvärinää hoidetaan?
Eteisvärinän hoito palvelee useita tarkoituksia:
Oireiden hoito
Eteisvärinästä johtuvia oireita voidaan hoitaa sykkeen- ja rytminhallinnalla.
Sykkeenhallinta toteutetaan sykettä hidastavalla lääkityksellä. Lisäksi voidaan tarvittaessa asentaa tahdistin.
Rytminhallinnassa epäsäännöllinen rytmi palautetaan normaaliksi sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Muu käytössä oleva menetelmä on katetriablaatio.
Lääkäri arvioi sykkeen- ja rytminhallinnan sopivuuden yksilöllisesti. Eteisvärinän lisäksi on tärkeää hoitaa myös muut mahdolliset sairaudet ja riskitekijät.
Riskitekijöiden minimointi
Eteisvärinän lisäksi on tärkeää hoitaa myös muut mahdolliset sairaudet ja riskitekijät.
Puuttumalla eteisvärinän riskitekijöihin voidaan vaikuttaa sekä eteisvärinän uusiutumiseen että sen aiheuttamaan aivohalvauksen riskiin.
Sairaudet, jotka voivat lisätä eteisvärinää:
- sepelvaltimotauti
- kohonnut verenpaine
- kilpirauhasen toimintahäiriöt
- uniapnea
- diabetes
- sydämen vajaatoiminta
- rakenteelliset sydänsairaudet
Elintavat kuten:
- runsas alkoholin käyttö
- ylipaino
- vähäinen liikunta
- stressi
Verihyytymien muodostumisen ehkäisy
Lääkityksellä voidaan tehokkaasti estää hyytymien muodostumista eteisessä heikentämällä veren hyytymiskykyä verenohennuslääkkeillä eli antikoagulanteilla.
Lääkäri arvioi eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin ennen kuin potilaalle voidaan aloittaa verenohennus- eli antikoagulaatiohoito.
- Ei-läppäperäisessä eteisvärinässä käytetään suun kautta otettavia verenohennuslääkkeitä, jotka ovat apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani, rivaroksabaani ja varfariini.
- Läppäviasta johtuvassa eteisvärinässä käytetään ainoastaan varfariinia.
Suurin osa hyytymistä sijaitsee eteiskorvakkeessa. Eteiskorvakkeen sulku voi olla mahdollinen vaihtoehto joillekin potilaille.
Antikoagulanttien siedettävyys
Antikoagulaatiolääkitys voi aiheuttaa verenvuotoja. Potilaan verenvuotoriski pitää ottaa huomioon, jotta voidaan määritellä potilaalle sopivan tehokas lääkitys ilman, että verenvuodonriski on kohtuuttoman suuri.
Eteisvärinäpotilaan verenvuotoriskiä nostavat korkea systolinen verenpaine (yli 160 mmHg), maksan tai munuaisten vaikea toimintahäiriö, aikaisempi aivohalvaus, verenvuototaipumus, vähintään 65 vuoden ikä, vuotoriskiä lisäävä lääkitys ja runsas alkoholin käyttö.
Verenvuotoriskin vähentämiseksi on tärkeä hoitaa hoidettavissa olevat tekijät, kuten verenpaine, muu lääkitys ja alkoholin käyttö.