Veritulppa aiheutuu yleensä seuraavien kolmen tekijän esiintyessä yhdessä:
Hidas verenvirtaus, joka johtuu esimerkiksi istumisesta pitkän aikaa tai ahtaissa olosuhteissa, vuodelevosta, laajentuneista laskimoista (suonikohjuista) tai sydämen vajaatoiminnasta.
Veren punasolujen koostumuksen muuttuminen, joka johtuu nesteen puutteesta, lääkityksestä, myrkkyaineista, raskaudesta, geneettisestä alttiudesta verihyytymien muodostumiselle tai heikentyneestä kyvystä liuottaa verihyytymiä.
Verisuonten seinämien vaurio, joka käynnistää hyytymisprosessin esimerkiksi vammoissa, leikkauksissa, diabetes mellituksessa tai ikääntymiseen liittyvissä rappeumamuutoksissa.
Veritulppa voi ilmetä, jos osa verihyytymästä irtoaa ja kulkeutuu johonkin elimeen kiertävän veren mukana. Se estää elimen verensaannin ja siten hapensaannin johtaen kudoksen kuolemiseen. Keuhkoveritulpassa verihyytymä kulkeutuu keuhkoihin ja tukkii yhden tai useamman keuhkovaltimohaaran.
Tätä esiintyy noin puolella potilaista, joilla syvä laskimotukos, sillä laskimoveri kuljetetaan jaloista takaisin sydämeen ja pumpataan sitten suoraan keuhkoihin veren hapettumista varten.
Osa näistä tukoksista on hyvin vähäoireisia. Jos verenvirtauksessa keuhkojen läpi on vastusta, elimistö ei saa enää riittävästi happea. Tämän veren kertyminen kohdistaa sydämeen voimakasta painetta, mikä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Siirry osioon: Miten laskimo- veritulppa havaitaan?
Siirry osioon: Miten laskimo- veritulppaa hoidetaan?